Se ihana keskiraskaus - rv15-23

Keskiraskaus alkoi, ja voimatkin palautuivat taas. Ihanaa! Kaiken hyörinän keskellä niitä osaa kyllä arvostaa aika korkealle. Alkusyksy ja alkuraskaus söivät kyllä fyysisiä voimia hurjasti, kun olisi vaan väsyttänyt. Arki vaan ei kovin armoa anna tässä kohtaa.

Nämä raskausmuistelot on kirjoitettu talteen raskausaikana, kyseisillä raskausviikoilla.

Kyllä siellä ihan oikea vauva on. Vauvan liikkeitä alkoi tuntumaan joskus rv16 paikkeilla. Joka kerta ne tuntuvat niin ihmeellisiltä, upeilta, onnellisilta. Pieni elämä kasvaa, suuri ihme. Voisi luulla, että ainoastaan ensimmäistä lasta odottaessa se on erikoista, mutta kyllä se on varmasti sellaista ihan jokaisessa raskaudessa, niinkuin nytkin.

Neuvolassa kävin ekaa kertaa rv15, tässä raskaudessa kun ei ole muutenkaan suunnitelmissa käydä montaa kertaa, mitä nyt raskaustodistus vielä hakemassa. 

Rv18 - Tällä hetkellä maha tuntuu kyllä jo huikean kokoiselta. Monella on ihan loppuraskaudesta maha tätä kokokaliiberia kuin itsellä nyt. Itsellä se tulee kasvamaan vielä hurjasti :D Oi voi. Mutta tällä hetkellä on onneksi todella hyvävointinen olo, ei ole mitään kolotuksia tai muutakaan. Arkiaamuisin jumppailen edelleen pientä lihaskuntojumppaa, siitä on tullut oma hyvänmielen rutiini ja uskon sen tuovan apuja keskivartalon lihaksistolle, jotka ovat koetukselle nyt koko ajan enemmän.

Rv20 - Rakenneultrassa. Kaikki pienellä hyvin. Tämä oli tosiaan ensimmäinen, ja varmaan myös viimeinen ultra tässä raskaudessa.

Rv22 -Liitoskipuja! Auts sentään. En olisi odottanut niitä vielä tässä vaiheessa, mutta toisaalta, raskauksia useampi jo takana, ja varmaan tuo oma arkikin vaikuttaa. Mulla on päivittäin paljon autoon nostamista, kun viedään ja haetaan ekaluokkainen koulusta, ja toki sekä omat, että hoitolapset ovat mukana tuolla reissulla. Häpyluuliitos ei ole kovin tykännyt tästä. Samaan syssyyn myös pitkä seisoskelu tai kovalla istuminen ovat muuttuneet ikäviksi. No, sentään ollaan jo yli puolivälin! Myös vatsalihakset tuntuvat väsyneiltä, kun tekevät väistymistyötä ison mahan tieltä. 

Olen myös harjoitellut parempia ylösnousuja kyykystä. Helposti sitä nousisi vain yhden jalan varassa, mutta se juuri rasittaa tuota häpyluuliitosta. Ja noita kyykkäämisiäkin on useita päivän aikaan, kun vaikkapa auttelen lapsia ulkovaatteissa 

rv23 - Osteopaattikäynti. Sain onnellisesti osteopaattiajan lauantaille, jolloin pääsen ilman lapsia. Vähän rennompaa sillä tapaa :D Lantiota ja koko kroppaa katsottiin, istumakyhmyjä, kylkiä ja muita. Ristiluu oli vinossa oikealle ja pientä kireyttä siellä täällä. Jospa tästä taas suunta parempaan.

Neuvolakäynnin raskaustodistusta varten koitan saada joululomalle varattua, niin hoitolapset säästyisivät tuolta käynniltä. Se tosin tuskin mikään pitkä reissu tulee olemaan, mutta onhan se aina yksinkertaisempaa, mitä vähemmän väkeä on mukana.

Nyt toukokuun lopussa on hassua lukea näitä muistelmia raskaudesta.  Tuntuvat niin kaukaisilta ajoilta!