Me ollaan pitkään saatu ihastella paikallaan puuhailevaa vauvaa. Eipä ole juuri tarvinnut siirrellä tavaroita vauvalta piiloon tai muutoinkaan baby prooffata kotia. Lähes kaikki samanikäiset tuntuvat jo liikkuvan huimaa vauhtia, ja osa jo käveleekin tuen kanssa.
Tuntuu hassulta, kun oma vauva on osittain sen liikkumattomuudenkin vuoksi tuntunut ihan vauvelilta. Huolta en ole asiasta pitänyt - kyllä nuo aiemmatkin ovat oppineet, eivätkä kovin "ajoissa" hekään. Eteenpäin ei ole kukaan näistä päässyt ryömimällä, taaksepäin kyllä. Enkä oikeastaan pane lainkaan pahakseni, ei ole mikään kiire juosta vauvan perässä.
Vauva on ollut suhteellisen tyytyväisenä paikallaan siitä asti, kun oppi istumaan. Eli jokusen kuukauden. Ennen istumaan oppimista oli pientä tyytymättömyyttä liikkumattomuudesta ilmassa.
Nyt viime päivinä vauva oivalsi, miten jalkoja liikutetaan. Konttausasento kun on löytynyt pitempään jo. Ikää vauvalla nyt konttauksen oppiessa on yhdeksän kuukautta ja puolikas päälle.
Kaikki kyllä aina kommentoi miten liikkumaan ehtii kyllä. Lapseni on nyt 1v 10kk. Käytännössä ei vielä juosten mene. Oppi 10kk ikäisenä konttaamaan, ei koskaan oppinut ryömimään tai muuten liikkumaan. 11kk ikäisenä opittiin karhukävely ja vielä edelleenkin päivittäinen leikki on kulkea karhukävellen auton/traktorin tms kanssa. Välillä tuntitolkulla. Olihan se helpot 10kk istua vain paikallaan ja viihtyä :D
VastaaPoistaAnteeksi, minulla on jäänyt vastaamatta sulle! Karhukävely on kyllä hauskan näköistä :D Ja totta, oli kyllä helpot ajat, kun vauva viihtyi paikoillaan :D
Poista