Nyt on kiire, äkkiä! Taikasanat, jotka kuullessaan lapset kaikkea muuta kuin nopeuttavat toimiaan. Kiire on stressaava, inhottava olotila, jonka välttämiseksi meillä aamuisin toimitaan tietyllä tavoin.
Meillä lapset ovat kotihoidossa, aamuissa ei siis sinällään ole kiirettä. Ei tarvitse nousta kukonlaulun aikaan viemään ketään päiväkotiin. Lähes joka päivä me kuitenkin poistutaan kotoa menoillemme, kerhoihin, perhepiireihin ja muihin. Kotoa on siis lähdettävä viimeistään x aikaan, että ehtii ajoissa. Toki nekään menot eivät ole pakollisia, mutta ne ovat meille tosi mielekkäitä.
Siksi lastenohjelmat eivät meillä kuulu aamun ohjelmistoon. Teoriassa niihin olisi ihan hyvin aikaa, sillä lapset heräävät seiskalta, ja päivistä riippuen kotoa tarvitsee poistua vasta yhdeksältä tai vähän ennen. Aikaa siis on.
Lastenohjelmat kuitenkin hidastavat koko aamun meillä. Tiedätte varmaan ne lasten lasittuneet katseet? Toiveet, välillä vaatimuksetkin saada katsoa lisää, kun edellinen on loppunut, ja vaikka olisi sanottu, että vain pikkukkakkosen verran. Se, kun lapset tuntuvat käyvän hitaalla lastenohjelmien jälkeen, pyynnöt ja ohjeistukset tuntuvat vain haihtuvan savuna ilmaan. Usein lastenohjelmien jälkeen kotoamme löytyy myös paha mieli.
Lastenohjelmat eivät ole paha asia. Niiden katseleminen on mukavaa vaihtelua, ja joskus ne voivat olla jopa opettavaisia. Lapset rakastavat lastenohjelmien katselua.
Ja kotona olemisessa kuitenkin yksi parhaimpia asoita on, ettei ole kiire. Että asioihin on varattu aikaa, syömisen, pynttäytymisen ja yleisen hupsuttelun lisäksi tarvittaessa myös 2x kiukulle, hidastelulle, ehkä välienselvittelylle ja sille, että äidin täytyy avustaa lapselta jo kertaalleen puetut ulkovaatteet, koska lähtöpissillä käynti unohtui. Nämä asiat ilman että itselläni nakuttaa takaraivossa kiirekiire, ääniala nousee ja tuskanhiki alkaa pukkaamaan.
Äiti eihän ole kiire? Inhoan kiirettä! , totesi lapsi eräs päivä. Minäkin inhoan kiirettä. Siksi ollaan tehty näin, ihanampien aamujen vuoksi.
Toiset ehtivät ihan mukavasti katsoa aamun ohjelmat, mutta jännää, kuinka paljon mukavampia aamuja meillä on ilman lastenohjelmien katselua ollut. Ja lapsetkin tietävät, torstaisin on se aamu, kun pikkukakkosta katsellaan. Ja joskus iltapäivisin.
Miten teidän aamu on toimivin, lastenohjelmilla vai ilman?
Seuraa myös Facebookissa Iloa, eloa! -blogi ja Instagramissa @iloelolaura
Jos mennään päiväkotiin, niin telkkari pysyy aamun kiinni vaikka aikaa periaatteessa olisikin pariin ohjelmaan. Lapset katselevat sitten vaikka hetken kirjoja.
VastaaPoistaSilloin kun olin kotona, aamun lastenohjelmat katsottiin. Ehdimme kuitenkin hyvin kaikkiin aktiviteetteihin, me herättiin sen verran aikaisin ja kaikki kerhot ja muskarit olivat sen verran myöhään. Myös bussi tuli siihen aikaan, että lastenohjelmien loputtua ehdittiin sulavasti siirtyä vessaan, pukemaan ja pysäkille ilman hoppua.
Tosin pyhä tai arki, meillä katsotaan lastenohjelmia vasta kun aamupala on syöty ja vaatteet puettu. Muuten katse lasittuu sen verran, ettei aamuhommista tule mitään :D
Te ootte tehokkaita!:) Meillä ehkä toimis sit, jos ulkovaatteetkin on jo vedetty päälle :D
PoistaLastenohjelmat ovat kaksipiippuinen juttu. Meillä niitä katsotaan ja omalta osaltaan ne helpottavat aamuja. Mutta tuo on kyllä totta, että jostain toisesta kohtaa tulee niiden vuoksi sitten taas helposti kiire. Toistaiseksi ohjelmat pysyvät rutiineissa, mutta ehkä sitten kun joskus päiväkotiarki koittaa, jätetään aamuohjelmat viikonloppuun.
VastaaPoistaSe on hyvä, jos tuovat helpotusta, niiden katselu on kyllä mukavaa :)
Poista