Miiamilla lastenmuseoon ratikalla - Päiväpyrähdys Tallinnaan

Perjantaina oltiin päiväreissulla Tallinnassa. Eckeröllä sattui sopivasti olemaan tarjouksessa kympin päiviä, siskolla tarve kangskaupoille ja itselläni menohaluja muuten vain. Eckerö siksi, koska heillä on pisin se maissaoloaika, seitsemän tuntia.

Tallinnassa olen käynyt useamman kerran, mutta se on oikeastaan tullut tutuksi vain pintapuolin, ja lähinnä keskustan ja vanhan kaupungin alueelta. Tällä kertaa ajattelin, että olisi kiva päästä vähän etäämmäksikin, kun Tallinnassakin on vaikka mitä kivaa tekemistä ja nähtävää.

Facebookin Tallinnatärpit-ryhmästä lueskelin sitten tietoa, ja kyselin Tallinnan julkiseen liikenteeseen liittyvää. Siellä oli vinkattuna ilmainen Trafi-niminen sovellus, josta näkee julkisen liikenteen eri linjat ja voi hakea kulkupeliä myös määränpään mukaan. Sen latasin puhelimeen.

Ratikalla Kadriorgiin lastenmuseo Miiamillaan

Laivasta suunnattiin Miiamillaa kohti. Lähin ratikkapysäkki (nimeltään Linnahall) oli sataman lähettyvillä, siitä hypättiin ratikkaan numero 1. Määränpäänä Kadriorg, joka on linjan päätepysäkki. Samalta pysäkiltä Kadriorgista pääsee myös takaisinpäin.

Tallinnassa julkinen liikenne on ilmaista alle 7-vuotiaille, ja sen lisäksi alle 3-vuotiaan kanssa kulkeva matkustaa myös ilmaiseksi. Minulla mukana oli oma kaksivuotias  ja neljävuotias, sekä viisivuotias serkkutyttö. Meidän kohdalla liikkuminen oli siis ilmaista.

Menomatkalla ratikka oli matalalattiainen, joten kyytiin pääsi näppärästi vaunuillakin. Pois tullessa ratikka oli vanha, korkealattiainen, mutta vapaaehtoisia rattaiden nostajia oli useampiakin. Tuossa uudemmassa (matalalattia)ratikassa oli myös näytöt, josta pystyi seuraamaan reitin kulkua.

Vanhemman mallisessa ratikassa näyttöjä ei ollut, mutta pysäkin nimet kuulutetaan ajoissa, kuten uusissakin. Lisäksi minulla oli se Trafi-sovellus päällä, josta myös näki reaaliajassa, koska tulisi hypätä pois. Varmuuden vuoksi, koska aikaa ei ole kiva kuluttaa eksymiseen.

Kadriorgin pysäkillä jäätiin pois, ja käveltiin Kadriorgin puistoa kohti, jossa Miiamillakin sijaitsee. Kun näät huvipuiston ja leikkipuiston, Miiamilla on se rakennus leikkipuiston vieressä. Kesällä täytyy kyllä tulla uudemman kerran, niin voi myös puistoilla ja katsastaa Kadriorgin linnankin.

Ison salin puuhia Miiamillassa.

Edullinen pääsymaksu

Rattaat jätettiin Miiamillan katokseen sisäänkäynnin ulkopuolelle. Kaiteeseen saa laitettua omalla lukolla rattaat kiinni käynnin ajaksi, näin mekin tehtiin.

Yksi, mikä itseäni veti Miiamillan puoleen on myös sen edullisuus. Aikuisten lippu on 4€, lasten 2€, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi tai vaihtoehtoisesti perhelippu kahdelle aikuiselle lasten kanssa on 8€. Meidän porukka maksoi yhteensä 8€.

Miiamillassa on kaksi eri puolta, me aloitettiin isosta salista, kun työntekijä vinkkasi sillä puolen olevan nyt hiljaisempaa, kun koululuokka oli juuri toisella puolella puuhailemassa. Paikassa on lisäksi kahvila, mutta sen testaaminen jäi meillä toiseen kertaan.

Isossa salissa oli majakka, auto, mökki, isot nukkekodit, keittiöleikki, nukketeatteri, liukumäki. Leikit olisivat varmasti jatkuneet isossa salissakin loputtomiin, mutta ajankäytöllisistä syistä siirryimme tunnin päästä toiselle puolelle, josta sitten löytyi mm. vanhanajan kauppaleikit, ompelukone, postitoimisto, räätälin verstas, valokuvaamo, sukset ja askarteluhuone.

Suksista kyllä oli isosti iloa. Tänä "talvena" (talvi :D :D ) meidän lapset ovat päässeet ulkona kerran kokeilemaan suksia, joten hauskaa, että talviharrastusta pystyi tekemään sisälläkin.

Vierailun loppupuolella työntekijä tuli kysymään, olisiko meillä vielä aikaa pieneen askarteluhetkeen. Aina on aikaa askartelulle, eikös! Työntekijän ohjaamina lapset tekivät enkelit pienistä kakkupapereista. Tuo hetki oli tosi ilahduttava, työntekijä puhui enimmäkseen eestiä, minä suomea, ja jos ei aivan ymmärretty toisiamme, niin sitten tarkennettiin englanniksi. Yllättävän hyvin kyllä kommunikoitiin ilman englantiakin. Hyvän mielen kohtaaminen. Lapset saivat tehtyä enkelit glittereineen.

Miiamilla lastenmuseo on suunniteltu 3-11-vuotiaille, sekä "kaikille, jotka kerran olivat saman ikäisiä". Kaksivuotaskin viihtyi, ja minustakin Miiamilla oli hauska ja mielenkiintoinen vierailukohde. Mennään varmasti uudestaankin.

Päivän muut menot ja ratikkaseikkailut

Koska Kadriorg (ja Miiamilla) ovat niin lyhyen ratikkamatkan päässä, päivän aikana ehti vielä muutakin. Nuorin kävi rattaisiin päiväunille, ja me jatkettiin matkaa. Seikkailtiin ratikalla yhden vaihdon kautta Karnaluksin lähelle (jäätiin Hobujaamassa, josta matkattiin ratikalla Keskturgille), jossa treffattiin siskon kanssa (ja odotellessa kurkattiin vieressä oleva kirppis) ja jatkettiin ratikalla 4 Ülemisten ostoskeskukseen. Neloslinjan kaikki ratikat ovat kuulemma uusia, matalalattiaisia.

Ülemisten ostoskeskus oli uusi aluevaltaus meille. Koko ostaria ei ehditty kiertämään, oikeastaan vain murto-osa. Sen vieressä on myös T1 Mall of Tallin, uusin ostoskeskus Tallinnassa. Onpahan seuraavalle käynnille jo ajatusta kasassa. Takaisinpäin lähdettiin taas nelosratikalla. Viru-keskuksen kohdalla vaihdettiin ratikkaan 2, jolla päästiin satamaan. Satamassa käytiin vielä ruokakaupassa iltapalaa ennen laivautumista. Kiva seikkailupäivä!

Nyt, kun tuo julkisilla suunnistaminen on todettu niin käteväksi Tallinnassakin, niin uskaltaa miettiä muitakin vierailupaikkoja. Vähän jo googlettelinkin Tallinnan parhaita kirppareita. Hehe. Mutta oikeasti, sitä kyllä jollain tapaa voimaantuu, kun huomaakin pärjäävänsä tuntemattomissakin paikoissa.

Tämä ratikkatarina siis rohkaisuksi muillekin :) 

Kerro ihmeessä käymisen arvoiset paikat Tallinnassa!