Seikkailu Helsingissä - Myö Hostel lapsiperheen yöpaikkana

Kaupallinen yhteistyö Myö Hostellin kanssa

Menneellä viikolla meillä oli lasten kanssa menoa pääkaupunkiseudulla, ja saatiin majapaikaksi upea Myö Hostel. Olin jo jonkun aikaa haaveillut Myössä kyläilystä, sillä sehän ei ole ihan mikä tahansa hostelli, vaan jotain paljon parempaa.

Kaunis ja uniikki Myö Hostel, joka kantaa myös yhteiskuntavastuuta

Myö ei kuulu perinteisten hostellien kategoriaan ollenkaan, vaan heidän kuvaksensa onkin aika osuva: ripaus luksusta ja designia jokaisen kukkaron ulottuville. 40-luvun miljöö luo tunnelmallisen ympäristön tälle boutique-hostellille, jonka jokainen huone on erilainen. Sisustuksessa on yhdistetty uutta ja vanhaa, ja hei, täällä on värejä! Ei siis ollenkaan tavallisen turvallisia hotellivärejä, vaan omia silmiäni hiveleviä yhdistelmiä, jotka eivät kuitenkaan ole millään lailla övereitä, vaan juuri sopivia. 

Myö Hostel osallistuu myös tekemään työelämästä hitusen tasa-arvoisempaa, sillä he työllistävät kehitysvammaisia ihmisiä oikeisiin työsuhteisiin. Myössä työntekijät saavat työehtosopimuksen mukaista, oikeaa palkkaa.

"Myö-henki tarkoittaa, että ketään ei syrjitä". Toisin kuin Myö Hostellissa, harvat kehitysvammaiset saavat työstään oikeaa palkkaa. Usein päivätienestit liikkuvat pyöreän nollan ja 12 euron välillä. Kehitysvammaisten työllistäminen ja oikean palkan maksaminen on tosi upea asia, sillä Suomessa on paljon kehitysvammaisia, jotka pystyisivät ja haluaisivat tehdä töitä. Myön perustajat ovat sosiaalialan ammattilaisia, ja itsekin sosionomina sitä alkaa melkeinpä haaveilemaan tällaisen upean paikan perustamisesta. 

Bussilla suoraan ovelle

Tultiin Myöhön Helsingin keskustasta päin, ja nappasimme allemme lähijunan sen kummemmin miettimättä. Arvoin Ilmalan ja Pasilan aseman väliltä, sillä molemmista on alle kahden kilometrin kävelymatka Ruskeasuolle Myön luo. Junamatka ei montaa minuuttia kestänyt, ja päädyinkin jäämään Ilmalaan,  josta käveltiin reilun kilometrin matka Myö Hostellille metsäisiä kävelyteitä.

Hostelliin oli helppoa tulla, kun ovikoodit tulivat kännykkään viestinä. Ei stressiä avainkorteista tai kellonajoista, jolloin työntekijät ovat paikalla. Puhelinsoiton päästä päivystys on tosin saatavilla 24 tuntia vuorokaudessa.

Myö hostel on itsepalveluhostelli, mutta satuttiin sellaiseen kellonaikaan, jolloin myös hotellin omaa väkeä oli paikalla, ja saatiinkin iloisen ystävällinen vastaanotto. Kyselin myös busseista, ja kuulinkin, että suunnilleen heti Myön ovelta lähtevällä bussilla pääsisi näpsäkästi Pasilaan, jonne oltiin suuntaamassa, ja samalla bussilla pääsisi myös Helsingin rautatieasemalle asti. Helppoa. Kun Myö vielä sijaitsee 23 bussin päättärillä, niin ei tarvitse stressailla oikealla pysäkillä jäämistä.

Seuraavalla kerralla otan Myö Hostelliin mukaan aikuistakin seuraa, niin pääsee pelailemaan.

Myöhön mahtuu erilaiset matkaajat

Käytiin tyttöjen kanssa nakkaamassa enimmät tavaramme Myöhön, josta suuntasimme vielä illan menoillemme. Kolmevuotias bongasi heti eteisessä lehtitelineestä Prinsessa-lehtiä, joista muutama lähti lainaan meille huoneeseemme.

Myössä onkin ajeteltu eri-ikäisten matkaajien viihtyvyyttä. Paikanpäällä luettavien lehtien ja kirjojen lisäksi Myön yhteisistä tiloista löytyy myös leluja, piirustusvälineitä, elokuvia ja sarjoja katsottavaksi sekä  valikoima lautapelejä niin lapsille kuin aikuisillekin. Pieniä asioita, jotka vaikuttaa isosti viihtyvyyteen. Itselleni ainakin tuli niin iloinen olo, kun lapsetkin on huomioitu, ja yhteisissä tiloissa saa leikkiä ja viettää aikaa. Ja mietin heti, että sitten seuraavalla kerralla otan mukaan myös aikuista seuraa, niin pääsee testaamaan pelihyllyn aarteita.

Yhteiset tilat lasten kanssa matkatessa

Illalla, kun palattiin lasten kanssa Myöhön, pistäydyttiin vielä vieressä olevassa kaupassa hakemassa iltapalatarvikkeita. Suunnattiinkin suoraan keittiöön, jossa oli muitakin matkalaisia iltapalapuuhissa. Hyvin joukkoon mahtui myös lasten äänet ja heidän ilo yhteisissä tiloissa olevista leluista. Vaikka oleskelutiloissa oli useampia matkaajia, oleilu oli jotenkin mukavan rentoa, ei yhtään kiusallista vaikka joukko tuntemattomia ihmisiä olikin samassa huoneessa.

Myön keittiön jokaisen kaapin ovesta löytyy kyltit, mitä missäkin on. Sellaista asiaa ei taida ollakaan, mitä keittiöstä ei löytyisi, vaan keittiö on todella hyvin varusteltu.  Myös roskien lajittelu on ohjeistettu hyvin. Uunin käyttöön kysyin toisilta matkaajilta apua, sillä en ole kovin kokenut älyuunien käytössä, mutta aika simppeliä se sitten olikin.

Lasten kanssa paljon reissaavana arvostan hyvin varusteltua keittiötä sekä yhteistä oleskelutilaa, ja paljon arvostankin. Kyllähän sitä itse eläisi millä tahansa matkaeväällä, ja viettäisi aikaa vaikka huoneessaan. Lapsille kuitenkin on kiva päästä tekemään ihan oikeaakin ruokaa välillä, ja koska lapset saivat ajan kulumaan yhteisissä tiloissa leikkien, siirryimme huoneeseemme vasta nukkumaan mennessä.

Ilta-auringon värittämä huone.

Sleeping Beauty Myö Hostellin pehmeissä lakanoissa.

Huone Konnevedeltä

Ylempiin kerroksiin pääsee pienellä sympaattisella hissillä. Meidän huoneemme oli viidennessä kerroksessa, jonka nimi on Konnevesi. Rattaat me jätettiin alas eteiseen, vaikka olisi ne mahtuneet huoneemme eteiseenkin. Myö Hostellista löytyy myös esteettömiä huoneita ensimmäisestä kerroksesta. Myöstä löytyy huoneita jokaisen budjetille, sillä heiltä löytyy hotellitasoisia huoneita omalla kylpyhuoneella, huoneita yhteisellä kylpyhuoneella, sekä yhteismajoitusvaihtoehtoja. Meillä oli huone parisängyllä, vessalla ja suihkulla.

Yö oli tosi rauhallinen, ja sängyissä oli hyvä nukkua. Olin varuiksi napannut käytävältä mukaani korvatulpat, mutta niitä ei sitten tarvittukaan. Me taidettiin olla itse ne äänekkäimmät vieraat, sillä lapset havahtuivat unesta muutaman kerran yöllä, kuten heillä on reissussa tapana. Onneksi hyvien verhojen ansiosta huone oli kunnolla pimeä, joten tytöt jatkoivat kuitenkin uniaan saman tien.

Meidän aamu alkoi melko aikaisin, joten keräsin lapseni ja tavarat kokoon ja suunnattiin alakertaan aamupalalle. Aamupala kuuluu yöpymisen hintaan, ja sieltä löytyi hedelmiä, leipiä, levitteitä, leivänpäällisiä, mysliä, siemeniä, jogurttia, kahvia, teetä jne. Ja mitä ei löydy, voi itse tuoda ja keittiössä kokkailla itselleen lisäksi.

Tavallisemman yöpaikan jälkeen sitä vaan suuntaa seuraavia kokemuksia kohti, mutta Myö Hostellin jälkeen jäi mieleen muhimaan ajatus, että "sinne täytyy mennä uudestaankin". Vieraskirjaa selaillessa näytti siltä, että useammallakin reissaajalla on ollut samanlainen ajatus. Täytynee mennä kylään seuraavan kerran kesäaikaan, sillä Myö Hostellista pääsee myös suoraan luonnon keskelle.

Oletko kuullut Myö Hostellista aiemmin? Mitä asioita arvostat lasten kanssa reissatessa?

Myö Hostel, Tenholantie 10F, 00280 Helsinki

Käy kurkkaamassa Instagramin storeista meidän hetkiä Myö Hostellista: @iloelolaura