Tasaisin väliajoin näitä synnytysaiheisia kirjoituksia näyttää tulevan, joiden tarkoitus on selkeästi ohjailla lukijan ajatuksia. Kertoa asioita faktoina, vaikka faktasta ei olisi juurikaan käsitystä.
Nykyään puhutaan paljon medialukutaidosta, mutta ajatellaanko sitä silloin, kun tekstin julkaisijaa on totuttu pitämään luotettavana? Monesti nämä asiat kun tulee miellettyä juoru- ja iltapäivälehtien kaltaisiin julkaisuihin, ei niinkään suuriin, arvostetumpiin julkaisijoihin.
Helsingin sanomissa kirjoitettiin eilen otsikolla "Marleena Vilmingon synnytyksestä tuli kauhukokemus - Hätätilanteita sattuu myös matalan riskin synnyttäjille, siksi kotisynnytykset ovat vaarallisia, sanoo lääkäri." Huh mikä otsikko, piti ihan happea vetää välissä. Artikkeli on näkyvillä vain tilaajille, mutta voin kertoa, että otsikko tällä kertaa kertoo kyllä kaiken myös loppuartikkelista.
Yksittäinen synnytys, joka ei mennyt ihan putkeen. Johtopäätös siitä on, että kotisynnytykset ovat vaarallisia. Johtopäätös on ilmeisesti artikkeliin haastatellun synnytyslääkärin oma. Hänellä on kova kokemus synnytyskomplikaatioista. Niin, synnytyskomplikaatioista, ei niinkään niistä hyvin menneistä synnytyksistä. Uskokaa tai älkää, niintäkin kun on, ja oikeasti paljonkin. Niistä ei vain puhuta samalla tavalla.
Huono onni sairaalassa?
Olisikin aika jo puhua myös sairaalasynnytyksen riskeistä. Ne kun ovat todellisia, ja hyvin yleisiä, nämä synnytyskomplikaatiot sairaalasynnytyksissä.
Artikkelissa kerrotaan, että matalan riskin kotisynnyttäjillä Suomessa ongelmia ei ole ollut. Kyseisen lääkärin mielestä tämä on tuuria, vaikka kotisynnyttäjien määrä onkin kasvanut vuosi vuodelta. Tuuri, sattuma, hyvä onni. Miksi sitten ihmisillä vain sairaalassa on ollut huono tuuri, huono onni? Tätä on ihan hyvä miettiä.
Itse ajattelen, että suunnitelluissa kotisynnytyksissä ollaan varauduttu moneen, ja siksi sellaisia riskejä ei oteta, jotka voivat johtaa komplikaatioihin. Sairaalassa riskejä otetaan (kaikissa synnytyksiin puuttumisissa on riskinsä), mutta niihin riskeihin siellä voidaan myös reagoida (imukuppi, episiotomia, sektio, synteettinen oksitosiini jne).
Kun Suomessa siirryttiin sairaalasynnytyksiin, niin itseasiassa äitikuolleisuus ei vielä silloin lähtenyt suoraan laskuun. Se lähti laskuun silloin, kun opittiin virheistä ja alettiin enemmän ymmärtämään normaalia fysiologista synnytystä. Ja toki kaikki tämä myös yhdessä raskauden seurannan kanssa.
En ole millään tapaa sairaalasynnytyksiä vastaan, vaan ainoastaan tätä kyseenalaista uutisointia vastaan.
Artikkeliin olisikin sopinut paremmin otsikko "Sairaalasynnytys voi joskus olla vaarallinen", kotisynnytykset kun eivät kyseiseen tekstiin liittyneet millään lailla. :)
Lue myös
Kuvat Pixabay
Ei vitsi, kyllä saadaan jutusta ku jutusta ongelmaa ja vääristelyä aikaan :D vain yhden kerran synnyttäneenä haluaisin toisen kerran synnyttää muualle, kuin sairaalaan. Ei siinä, onnistuttiin me, saatiin vauva ulos ja selvittiin kaikki tapahtumasta. Olisin tosin voinut kokea itseni enemmän synnyttäjäksi/äidiksi/etc, enkä potilaaksi joka ei ymmärrä etuaan.
VastaaPoistaTämä on kiinnostava aihe itsellekin, kiva kun kirjoitat näitä :)
Tämä on kyllä tosi kiinnostava aihe minustakin! Välillä on vaikea ymmärtää tätä asioiden vääristelyä, varsinkin kun suurin osa ihmisistä muutenkin ajattelee jo valmiiksi kotisynnytyksestä kauhistellen.
PoistaKiinnostava aihe näin itsekin kotisynnytystä harkitsevalle. Luin blogistasi sinun ja ystäväsi ihanat synnytyskertomukset �� Voinko kysyä ketkä teillä oli kätilöinä mukana synnytyksessä ?
VastaaPoistaJos aihe kiinnostaa, kannattaa ihmeessä tutkiskella aktiivinen synnytys ry:n sivuja, ja fb keskusteluryhmää ja kotisynnytysryhmää, jos et ole jo näin tehnytkin :) Ryhmistä/sivulta löytyy myös listaa tällä hetkellä toimivista kätilöistä, tosin muitakin kotisynnytyksissä avustavia kätilöitä saattaa välillä löytyä, kuten itselleni kävi. Ystäväni kätilö oli pääkaupunkiseudulta, itselläni oli eräs Lappeenrannassa asuva kätilö :)
Poista