Väliliha ja "suomalainen ote"

Jälleen uusi synnytyksiin liittyvä artikkeli, jolle täytyy muutama ajatus suoda. Aihe on tälläkin kertaa kirvoittanut jonkun verran some-keskusteluja ja erilaisia mielipiteitä.

On ihanaa, että synnytysasiat ovat esillä, mutta kurjaa on se, että faktat ja fiktiot sekoittuvat toisiinsa niin, että niitä on vaikea erottaa toisistaan. 

Lyhyesti:

Hesarissa kirjoitettiin suomalaisesta kätilö & synnytyslääkäri -pariskunnasta, joka kouluttaa ympäri Pohjoismaita kätilöitä ja synnytyslääkäreitä välilihan tukemisesta synnytyksessä. Välilihaa tuetaan käsin, ja otetta on kutsuttukin nimellä "suomalainen ote".

Artikkelissa kerrotaan kätilöiden aktiivisuuden olevan tärkeä tekijä pahojen repeytymien vähenemisessä. Kertovat myös puoli-istuvan asennon/kylkimakuun olevan optimaalisimmat asennot ponnistaessa, koska silloin kätilö näkisi välilihan ja voisi sitä tukea. Veteen synnyttämistä he eivät suositelleet, koska silloin kätilö ei voi tukea välilihaa. He varoittavat myös "luomusynnytystrendistä", joka heidän mukaansa vähättelee kätilöitä, ja tekstistä voi ymmärtää heidän selittävän sillä myös vakavampien repeämien tuloa. Myös synnyttäjien halu synnyttää "kummallisissa asennoissa" mainittu, ja sitä ihmetelty. Tekstistä saa myös episiotomiaa, välilihan leikkausta yleisesti suosittelevan käsityksen.

Pariskunta kertoo, että ruotsissa 95% synnyttäjistä kirjaa toiveekseen vakavien synnytysvaurioiden välttämisen (no kukapa ei?). Heidän mielestään kätilöiden ja lääkärien koulutuksen avulla nämä vauriot on mahdollista välttää. Lähde Helsingin Sanomat

Kuva Pixabay

Ihan kiva, mutta...

Tosiaankin, niitä asiavirheitä on useampi! Tai ehkä lähinnä vanhentunutta tietoa. Ponnistusasento, välilihan leikkaus, repeämät, luomusynnytystrendi, vesisynnytys.. Hirmuinen lista! Ihan pakko kommentoida lyhyesti useampaa. 

Repeämien väheneminen. Repeämien väheneminen on huippu juttu, hyvä, ja uskonkin välilihan tukemisen olevan iso tekijä, niissä synnytyksissä, joissa käytetään paljon puudutteita. Mutta koko kunniaa siitä ei voi ottaa, kun kuitenkin ponnistusasento, ohjattu ponnistus vs. kehoa kuunnellen toteutettu ponnistus, lääkkeet yms vaikuttavat asiaan. 

Ponnistusasento. On ristiriitaista kannustaa puoli-istuvaan ponnistusasentoon ja markkinoida sitä kätilön hyvällä näköalalla välilihan tukemista ajatellen, kun samalla asento on synnyttäjän fysiikkaa JA välilihaa ajatellen juurikin se epäedullisin asento. 

Välilihan leikkaus. Rutiiniepisiotomia ei vähennä välilihan vaurioita, eikä estä pahojenkaan repeämien syntymistä, sillä leikkaushaavakin voi revetä. Fakta taas on, että luonnollinen repeämä paranee yleensä paremmin kuin episiotomia.  Toki joissain tilanteissa episiotomia on paikallaan, mutta tekstistä saa käsityksen, että näin olisi usein.

Repeämät & kätilön hands off -rooli. Kyllä, nämä ovat paljoltikin yhteydessä toisiinsa, JOS synnyttäjää ponnistutetaan naama punaisena -tekniikalla, eikä sitä välilihaa tueta niin tietenkään siitä ei hyvää seuraa. Mutta jo ihan lähtökohtaisesti tämä apinanraivolla ponnistaminen ei tee kenellekään hyvää. 

"Kätilö hoiti synnytyksen alusta loppuun asti." Elin tähän asti siinä käsityksessä, että nainen synnyttää ja kätilö avustaa. Tekstissä myös todettiin "luomusynnyttäjien" vähättelevän kätilön roolia, what? Kyllähän näissä "luomusynnytyksissäkin" (mielestäni ei mikään hyvä sana, mutta tekstissä tätä käytetty) kätilön rooli on tärkeä, vaikkakin sivustaseuraajana. Kyseisissä synnytyksissä ei tarvita niin paljoa synnytyksen kulkuun puuttumista, kuin mitä keskiverrosti. Eihän se silti ole kätilön roolin vähättelyä.

Luomusynnytystrendi. Mitenhän tämä nyt sitten lisäisi repeämisriskiä, kuten tekstissä on annettu ymmärtää? Ja hohhoijaa, taas tuo trendi-sanan käyttö. 

Rutiininomainen vauvan ohjailu synnytyskanavassa voi olla vauvalle haitallista. Etenkin vauvan niska ja kaula ovat näissä tilanteissa kovilla. Nämä tilanteet lisäävät mahdollisuutta imetysongelmiin, kuten esimerkiksi imukuppisynnytyksetkin. Syynä herkkä ja kivulias hartian- ja kaulanseutu. 

Vesisynnytys. Veteen synnyttäessä vesi tukee välilihaa, ja se on ihan tutkittuun tietoon perustuvaa. Myös kudokset joustavat paremmin, kun lämmin vesi on pehmittänyt niitä. Välilihan käsin tukemista ei silloin tarvita. Veteen upottautuminen ei ole yhteydessä peräaukon sulkijalihasrepeämiin. 

Mikä artikkelissa sitten oli faktaa?

Se, että synnytys on kätilön ja synnyttäjän yhteistyötä. Toivottavasti aina niin olisi! 

Se, että välilihan suojeleminen on tärkeää. (Sen suojeleminen on sitä tärkeämpää, mitä puudutetumpi synnyttäjä on. Puudutettu synnyttäjä tarvitsee useimmiten aktiivista ohjaamista ponnistamiseen, sekä välilihan tukemista, koska äiti ei tunne vauvan liikkeitä ja välilihan venymistä niin hyvin.)

Kätilön apu synnytyksessä on ihan kultaa. Synnytysosastoilta löytyy aivan ihania, sydämellään ja ammattitaidolla työtä tekeviä kätilöitä. Mutta tosiaan, on suorastaan vaarallista, että faktoja sekoitetaan tällä tavalla. Onko tässä oikeasti toimittaja ymmärtänyt jotain väärin, vai ovatko haastatellut ihmiset oikeasti vastanneet näin? Olisi mielenkiintoista tietää, koska artikkeli antaa kyseenalaisen kuvan henkilöiden asenteesta synnyttäjiin. Niin ja sitten vielä kaikki uusimmat synnytyksiin liittyvät suositukset ja tutkimukset, eikö niitä tarvitse huomioida.. 

Artikkeli on aika hyvä esimerkki siitä, kuinka maassamme synnytyksiin liittyvät käytännöt, ja synnytyshenkilökunnan näkemykset vaihtelevat todella hurjasti. 

Ajatuksia? Muita hassuja juttuja artikkelissa?

Lisää aiheesta

Ajatuksia synnytyksen somekohuista

Synnytysten kaikenkirjavat käytännöt