Meillä on miehen kanssa jo parin viikon ajan ollut mielessä varovainen ajatus siitä, että olisikohan esikoisen uhmaiän pahin kärki jo takana? Ehkä! Olispa! Tokihan lapsen kanssa erimielisyyksiä meillä on vaikka missä välissä päivän aikaan, mutta se on jotenkin erilaista kuin aiemmin.
Kivaahan meillä on ollut ennenkin, ja paljon ihania hetkiä, mutta lähiaikoina meillä on ollut myös tosi ihania päiviä! Siis semmoisia ihania, kun kaikki vaan tuntuu ihanalta, ja voi vaan ihailla sitä suloisen hauskaa lasta, jonka on onnistunut pullauttamaan tähän maailmaan.
Tahtokautta kyllä edelleenkin meillä elellään, lapsi tahtoo vaikka sun mitä, ja kokeilee kyllä rajojaan. Ja edelleen lapsen tahdon ilmaisut ovat vahvoja, niin kuin kuuluukin olla. Ja kyllä yhäkin olen monessa kohtaa repimässä niitä pelihousujani. Mutta silti! On ihan selvästi muutosta edelliseen. ♥♥♥
Meillä alkoi viime kesänä koko ajan voimistuva uhma. Välillä olen luullut että helpottaa mutta sitten alkaa taas uusi, kaipa se tästä ennen kuin se kotoa muuttaa pois😂
VastaaPoistaHahaa eli ehkä meilläkin on vaan tuommonen välivaihe menossa :D Voi eeeei :D :D
Poista