Jokaisella perheellä taitaa olla ihan omanlaisensa nukkumisjärjestelyt, mitkä nyt kenenkin perheessä on toimiviksi todettu. Meillä nukkuu koko perhe samassa huoneessa. Sänkyä sängyn vieressä, ja eipä sinne makuuhuoneeseen paljoa muuta sitten mahdukaan. Pääsääntöisesti voisi sanoa, että kyllä meillä ihan hyvin nukutaan, vaikka aika monta tekijää samassa huoneessa nukkumisessa onkin.
Ollaan ajateltu, että sitten, kun meidän vauvakin on vähän isompi, niin tytöt pääsevät sitten yhdessä muuttamaan sänkyjensä kanssa toiseen makuuhuoneeseen. Ei olla raaskittu esikoista laittaa yksin nukkumaan toiseen huoneeseen, kun me muut tyypit nukutaan samassa huoneessa ja samassa sängyssäkin. Ja ehkä myös oma lehmä ojassa sen verran, että sitten sitä tarvitsisi juoksennella paljon kauemmas, jos esikoinen tarvitsee halia tai jotain henkistä tukea yöaikaan.
Miten ne nukkumishommat sitten käytännössä?
Ennen vauvan syntymää jo vähän pohdiskelin, että mitenhän me nukutaan sitten kaikki samassa huoneessa. Riippuisi niin paljon vauvasta, että minkälainen nukkuja hän olisi. Että kuka herättää öisin kenetkin, ja nukkuuko tosiaan kukaan.
Meidän vauva on tähän 3,5kk ikään mennessä ollut kyllä tosi hyvä nukkuja. Ihanaaa! Siitä olen tosi iloinen ja kiitollinen. Hän herää syömään 2-4 kertaa yössä, ja jatkaa heti uniaan. Hänen heräämiset eivät juuri siis lisää omaa väsymystä, koska itsekin saan unen päästä kiinni heti.
Mutta voi esikoista. Viime vuoden puolella kirjoittelinkin täällä esikoisen villeistä öistä, kun hän herää itkemään jotain. Nämä itkeskelyt ovat jatkuneet yhäkin, ei onneksi joka yö, mutta välillä. Ja juu, niihin itkuihin meillä aikuiset herää, vauva onneksi ei. Välillä turhauttaa nuo yöitkeskelyt, kun oh boy sitä itsekin haluaisi nukkua. Mutta eiköhän tämäkin, yöhuutelut, ole vain vaihe, niinkuin pikkulapsiperheessä monet, monet muutkin jutut. Ja olen vähän kartoittanut tutuilta ja muilta, niin suurimmalla osalla samanikäisistä on aika lailla sama vaihe menossa. Huh, ei siis tosiaan mitään vakavaa, vaikka ei myöskään ihanin vaihe.
Ja onnellisin vaihe tässä lapsosten nukkumisessa on tällä hetkellä se, että molemmat käyvät yöunille siinä iltakasin paikkeilla. Hyvät yöt ja muut lirkutukset ja laulelut, ja sinne ne jäävät. Jos vauva on kylläinen, niin häntäkään ei erikseen tarvitse tissitainnutella, vaan molemmat nukahtavat omaan tahtiinsa. Pari päivää sitten kirjoittelinkin tässä, että mikä on tämä oman ajan yhtäkkinen määrä, ihan ihmeellistä!
Tästä vaiheesta siis nautitaan, kyllä!
Tuo on kyllä super ihanaa kun saa koko perhe nukuttua hyvin. Meillä on kaikki lapset nukkuneet ensimmäisen vuoden perhepedissä ja siitä sitten omaan huoneeseen. Hyvin on sujunut!
VastaaPoistameillä on 3-vuotiaalla nyt menossa joku yöitku vaihe. Jokseenkin uuvuttavaa, varsinkin kun toinen ei osaa oikein sanoa mikä itkettää. Mutta ,mäkin elän sillä että tämä on vaan taas yksi VAIHE. sen on pakko olla!
Ihanaa sunnuntai päivän jatkoa<3
On kyllä :) Joo, tuo on jännä, kun meilläkin lapsi muuten puhuu ja kertoo paljon, mutta syytä yöitkuille ei osaa nimetä. Onneksi tosiaan vaihe vaan :)
PoistaSamoin sinne! :) ♥
On kyllä ihana vaihe tuo ja sehän on pääasia, että yöt sujuu hyvin! Meillä kaksi isompaa ovat saaneet omat huoneet, ja se on rauhoittanut nukkumista tosi paljon. Pienin kömpii vielä usein meidän keskelle nukahtamaan, siitä sitten välillä kannetaan omaan sänkyyn tai vaihdellen annetaan nukkua aamuun saakka siinä. Välillä neiti kyllä alkaa tosi hyvin nukkumaan omassakin sängyssä.
VastaaPoistaOn kyllä ihana vaihe tuo ja sehän on pääasia, että yöt sujuu hyvin! Meillä kaksi isompaa ovat saaneet omat huoneet, ja se on rauhoittanut nukkumista tosi paljon. Pienin kömpii vielä usein meidän keskelle nukahtamaan, siitä sitten välillä kannetaan omaan sänkyyn tai vaihdellen annetaan nukkua aamuun saakka siinä. Välillä neiti kyllä alkaa tosi hyvin nukkumaan omassakin sängyssä.
VastaaPoista