Se hiipi meille ihan salakavalasti. Ensin oli joulu, lomineen, serkuilla ja mummoilla ja ties missä. Päiväunia skippailtiin ja nukkumaan käytiin normaalia myöhemmin, kun oli liian kivaa, ja kaikkea tavallisesta poikkeavaa ohjelmaa. Sitten lapsi oli perään kipeänä, nukkui kyllä päikkäreitä hyvin, mutta kipeänä olon vuoksi yöunet oli hyvin katkonaisia.
Kun taas tuli terveet päivät, jatkui kuitenkin itkuisuus ja abaut miljoona heräilyä yön aikana. Mikä ihme sillä on? Mietin, että voiko olla joku korvatulehdus tullut, kun kaikki aina niistä kertoo, kuinka pöpö menee korviin saakka, eikä sitä huomaa. Meillä kun ei sellaisia ole ollut, niin en niistäkään mitään tiedä.
Kauhea avuttomuuden tunne vanhempana.
Juttelin ystävän kanssa, että mikähän tolla on. Viisas ystävä kysyi, että oisko se väsynyt. Väsynyt! Voisko olla?
No olihan se. Asia korjaantui muutamassa päivässä, kun päikkärit aloitettiin normaalia aiemmin (ihan superpitkiä päikkäreitä!) ja nukkumaankin käytiin normaalia aiemmin. Saatiin univelkoja purettua. Huh että on helpottanut. Normaalilla vireellä varustettu lapsi ja ihan kivat yöunet. Tykkään.
Mutta siis. Mun lapsi oli vaan väsynyt?! Niin väsynyt, että heräili vaan kesken unien. Oih voih. Niin helppo ratkaisu asiaan, ja uh huh, jos sitä ei ois keksitty, niin tilannehan vaan jatkuis ja jatkuis, ja kaikki kärsisi..?
Hassua, kun sitä vauvasta kyllä tietää, että yliväsyneenä elämä menee sekaisin. Vaan eipä tullut mieleen tuosta isommasta lapsukaisesta enää sama, vaan sitä kuvitteli jo vaikka ties mitä.
Oireet: itkuisuus, heräily, kiukkuisuus
Diagnoosi: univelka ja väsymys
Itsehoito: nukkuminen
Aina oppii uutta :D
Meillä on se ongelma että on 2 v ja 5 v. Niillä on väsymyskierre, kun koskaan ei saa nukkua niin pitkään kuin itse haluaisi. Toinen herättää aina toisen. Yhteinen huone. Eilen kun esikoinen oli kerhossa niin nuorempi nukahti suorilta jaloilta 11:35. Ongelma on myös se että esikoinen haetaan kerhosta vasta 12:30. Onneksi appiukko pelasti ja haki esikoisen kerhosta ja toi kotiin. Haasteita kerrassaan erinäisten ihmisten unien suhteen. Itse heräilen 3-kuisen kanssa ja kärsin kroonisesta väsymyksestä. Vaikka hän hienosti nukkuukin tuonikäiseksi, niin isoveljien herääminen kuuden pintaan ja tappelu aamuisin kiristää kummasti (väsyneen) äidin hermoja.
VastaaPoistaVoi auts, kuulostaa kyllä kurjalta kierteeltä! Noissa joutuukin sumplimaan ihan eri lailla, kun on kerhon/eskarin aikataulut joiden mukaan toimia.. Tsemppiä!
PoistaTykkään tosta "viisas ystävä" -kohdasta :D
VastaaPoista;) ❤
PoistaVoi raasua, onneksi asia korjaantui helposti! Ei sitä aina osaa nähdä läheltä, miten kannattaisi toimia. Minun taas ei olisi tullut mieleeni kokeilla vielä päiväunien poisjättämistä, kun illat alkoivat venyä. Mutta niin vaan toimi. Me olisimme valvomiskierteessä varmaan vieläkin, jos ei joku sitä olisi ehdottanut.
VastaaPoistaNiinpä, onneks oli helppo ratkaisu! Joo, läheltä kyllä joskus vaikee nähdä, että mikä on. Hyvä että teilläkin joku uskalsi ehdottaa!
Poista