Meillä on täällä hilpeitä tunnelmia, kun keskellä vauvakuplaa ja lapsiperhearkea aloitettiin keittiön lattiaremontti, jonka tulemisesta kirjoittelinkin täällä.
Remontti alkoi torstaina. Jo keskiviikkona mies tyhjenteli keittiötä. Pöytä, tuolit, vitriini ja kaikki muu irtoroina piti ripotella ympäri kotia, muualle, kuin sinne keittiöön. Ja koska kukaan ei oikein tiennyt mistään mitään, eli sitä, kannattaako meidän lähteä evakkoon jonnekin, tai kuinka pitkään remontti kestää, niin me päätettiin jäädä kotiin, ja katsoa, miten käy. Eli myös kaikki arkiset asiat, mitä me syömiseen tarvittaisiin, piti saada mahtumaan jonnekin päin olohuonetta..
Eli täällä me elellään keskellä remonttia. Ja koska olohuone toimittaa tällä hetkellä myös keittiön virkaa, saa kai ihan luvan kanssa vissiin syödä sohvalla ;)
Torstaina täällä oli hulina, kävi monen monta työmiestä katselemassa ja tuomassa härveleitä. Lattia purettiin ja hiottiin. Hiomakoneen ääni oli niin kova, että me lähdettiin vauvan kanssa evakkoon siksi aikaa. Taaperoipana jäi isin ja kuulosuojainten kanssa toimintaa ihmettelemään, oli jännää kuulemma. Sen jälkeen tuotiin joku kuivauslaite, joka kuivailee lattiaaa suunnilleen viikon verran (jos me muistetaan sitä aina siirtää uutta kohtaa kuivailemaan..).
Tällä hetkellä onneksi keittiö on muutoin käytettävissä (eli lähinnä siis uuni ja hella), vaikka siellä kuivausvehje onkin, ja oviaukko muovitettuna. Viikon päästä sitten ollaan taas viisaampia, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei tähän mene sitä muutamaa kuukautta, vaan paremminkin muutama viikko vaan.
Onneksi, onneksi, ONNEKSI mies on ollut vielä isyyslomalla. Mitähän tästä olisi muuten tullut? :D
Mutta kyllä tää tilanne on vähän suklaata saattanut vaatia..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti