Tapahtui eilen illalla
Juttelin miehelle, että on kyllä mennyt niin hyvin nuo taaperon nukkumiset, kun nukkuu koko yöt, ja sitten vasta aamulla tulee kainaloon köllöttelemään. Mainostin vielä, että en rupea "opettamaan" sitä enää tulemaan yöllä viereen, että sitten aamulla vasta, ettei ole liian ruuhkaista sängyssä sitten vauvan synnyttyä.
Villi ipana päätti kolmen aikaan aamuyöstä, että nyt on aamu. Lirkutteli sitten tunnin ajan omia juttujaan, kunnes neljältä kokeiltiin, saiskos se unta rattaissa. Saihan se, puolen tunnin ajan jopa. Heräsi itkemään, että "missä minun äiti on?" Että joopa joo :D Kainaloon otin, ja nukuttiin siitä sitten puoli kahdeksaan.
Heh heh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti