Jänniä hetkiä kirppiksellä

Yksi kirppisostelun omasta mielestä jännimmistä jutuista on se, ettei koskaan tiedä, mitä löytää, ja mihin hintaan. Pari iltaa sitten elettiin kuumottavia hetkiä paikallisella fb-kirppiksellä, kun eräs äiti myi hyvin huokeasti jälkikasvunsa käyttämiä vaatteita ja kenkiä. Mukana oli ainakin parisenkymmentä äitiä, jotka naputtelivat kilpaa av:tä ja yv:tä.

Ja juu toki, itse olin myös yksi tästä joukosta. Voi sitä onnistumisen riemua, kun onnistuu jotain nappaamaan ekana :D Huvittavaa huomata itsestään, kuinka oma tyytyväisyys nopeudesta vaan kasvoi sitä mukaa, kun jono-kommentteja ilmestyi perään lähemmäs kymmenen! Että "sainpas kerrankin"! Mutta olihan se juu Cupcaken hyvässä kunnossa oleva toppahaalari vitosella ihan huippu löytö! Olin ajatellut tuota rymyhaalariksi, mutta voih, raaskineeko, kun se on niin hyvässä kunnossa!

Meillä on myös metsästetty ipanan Barbapapa-perheenjäseniä varmaan vuoden päivät, jollei pitempäänkin? En tiedä, missä vaiheessa ajatus vaihtui vimmaksi saada koko barpsuperhe kasaan. Yhdestä Barbapapastahan se tietenkin lähti. Pitkään meiltä puuttui enää vain muutama, kunnes kesällä pihakirppiksellä tuli vastaan Barbapupu, ja sitten, vihdoin, muutama päivä sitten viimeinen, Barbapinko.

Barbapinko oli ottanut vähän osumaa edellisellä leikkijällään, ja käsi retkotti reppanalla. Onneksi hinta oli halpa, ja muutamalla tikillä sen sai kuntoon. Ja oli muuten eka sininen Barbapapa, joka edes on tullut kirpparilla vastaan!

Noita aika hyvin kirppareilla liikkuu nykyään, mutta välillä hinnat on kovia, kuutta, seitsemääkin euroa pienestä tyypistä. Me ollaan ostettu pelkästään niitä yhden, kahden tai kolmen euron barbsuja.
Nyt, kun tuo vuodenpäivät kestänyt metsästys on ohi, niin mitä sitä sitten ettisi erityisesti?

Miehen mielestä "ei mitään, nyt ei tarvitse enää mitään". Eipä ;)
Onneksi ainakin tulevan talven kengät pikkutyypille on vielä hankkimatta..