Riika, automatkalla taaperon kanssa

Kesäloman kauimmainen reissu sijoittui meillä Riikaan. Autolla Helsinkiin laivaan, laivalla Tallinnaan, ja autolla siitä taas Riikaan. Ja tietenkin sama vielä toisinpäin kotimatkalla.

Laivamatkat meni kyllä leppoisasti leikkihuoneessa istuen ja lapsen menoa katsellen. Kesä-ajaksi leikkitiloiksi muunnetut konferenssitilat on kyllä tosi huippu juttu. Ja etenkin, kun tuo lapsonen on vielä sen ikäinen, ettei tarvinnut oleskella niissä huoneissa, joissa oli vähän vanhempia lapsia ja se kovin meno.

Riiassa ja Latviassa ylipäätänsä oltiin ekaa kertaa ihmettelemässä. Tällä kertaa oltiin listattu ylös jonkun verran paikkoja, mitä haluttiin nähdä, ja merkattu ne ennalta googlemapsiin. Ollaan taidettu miehen kanssa kaikilla yhteisillä matkoilla ladata kartat valmiiksi puhelimelle jo kotona, ihan kätevää kyllä sitten suunnistella ilman nettiäkin paikan päällä :)

Kierrettiin perus turistinähtävyydet, kirkot ja monumentit, sekä Jurmalan ihana hiekkaranta. Muutoin vain ihmeteltiin ja katseltiin, mitä vastaan tuli. Miusta mielenkiintosinta olikin vaan katsella ja miettiä, kuinka vieri vieressä, kaikessa sovussa olivat hienot rakennukset, ja vanhemmat, jo röttelön näköiset murjut. Ja ne röttelöparatkin ihan käytössä, siinä missä hienommatkin kaverinsa.

Ipanan toivomukset reissultahan olivat "ratsataijaa, ja hyvää ruokaa!" (ranskalaisia), jotka oli kyllä melko helposti toteutettavissa.

Laivamatkojen leikkihuoneet ja hiekkaleikit rannalla taisi olla ainoat ns. lasten puuhat, mitä reissussa tuli tehtyä. Hienosti tyyppi kuitenkin jaksoi, enimmäkseen. "Saiaan iso museo" (=sairaan) on pienen mielessä vieläkin lähes päivittäin, ja etenkin siellä ollut vanha junanvaunu, jonka kovaa ääntä hän säikähti.

Autossa kuului kyllä aika usein että "E pois autosta nyt!", mutta kyllä mie lähtisin silti vastaavalle reissulle uudestaankin ;)