Taaperon automatkailu

Taaperon pieneen ikään on mahtunut monen monta pitempää automatkaa. Ensimmäiset pitemmät matkat taisi olla joskus kolmeviikkoisena, kun matkaa toiseen mummolaan oli yli kolmesataa kilometriä. Sitä väliä tulikin ajettu monen monet kerrat, ennen muuttoa takaisin Lappeenrantaan.

Nyt puolestaan mummila on kaukana, ja ipanan serkutkin. Autossa menee useampi tunti kerralla.

Pikkuvauva-aikana se matkailu olikin vähän taiteen lajinsa. Paljon pysähtymisiä, ihan vaan hetkeksi, jotta tyypin sai taas rauhoittumaan. Ei ollut mikään hilpein matkakumppani silloin, vaikkei se siis mahdotonta tai tosi vaikeaa ole ollutkaan. Ei vaan niin sujuvaa.

Saatiin vauva onneksi sitten leimautumaan tiettyyn musiikkiin, joka päälle laittaessa volyymi hiljeni huomattavasti, ja matkanteko helpottui kaikilta. Kyseinen levy toimii muuten vielä taaperoiässäkin! Onneksi tosin muukin kelpaa, vähän kävis itseä tylsistyttämään..

Nykyään tuo matkaaminen on jotenkin ihanan paljon helpompaa!
Tyyppi pakkaa itselleen vähän lukemista, Barbamaman (joka kulkee kaikkialle, paitsi sänkyyn se ei pääse, koska on likainen ulkomaailman reissuistaan jatkuvasti :D ), pari cd-levyä, aurinkolasit, kalapuikkoja, smoothieta ja pikkupiirakoita.

Ja niin me matkataan. Puheenpulputus kuuluu takapenkiltä aina, kun suussa ei ole ruokaa, tai keskittyminen musiikkiin herpaantuu.

Edelleen täytyy kyllä todeta, että on se vaan niin hauska tyyppi! ♥