Äitipeli

Naapurissa olevasta avoimesta päiväkodista suositeltiin Äitipeli-kirjaa. Hyllystä nappasin sen sitten mukaan, nimenä se olikin tuttu jo ennestään.

Tätä kirjaa on pitänyt lukea hitaasti, pureskellen, jotta päähänkin jäisi siitä joitain ajatuksia. Ja millaisia ajatuksia!

Mikään ei tuo elämäämme 

niin paljon 

sanoinkuvaamatonta iloa

tai veren pysäyttävää kauhua

kuin äitiys. 

Mikään ei ole niin rajoja rikkovaa, 

inspiroivaa, motivoivaa 

ja itseä vahvistavaa

kuin yrittää olla se, jota tuo pieni

lapsi voi katsoa ihaillen.

Kirjassa on paljon asioita, joita olin pyöritellyt päässäni jo jonkin aikaa. Tuli fiilis, että jes! Juuri sellaista tukea ajatuksilleni, jota olin kaivannut! Kuitenkin tämä äitiys ja äitinä oleminen on aika uutta omassa elämässäni. Vuosi on lyhyt ja niin nopea aika. Raskaana ollessa itse äitiys ei tuntunut sillä lailla konkreettiselta asialta, vaikka mahassa potkiva vauva sitä olikin. 

Mielen taistelutanner. On ajatuksia ja ajatuksia. Sellaisia, joiden valitsen jäävän päähäni, sekä niitä, joita en halua asumaan mieleeni. On jotenkin huojentavaa ja ihanaakin nähdä ne samat ajatukset painettuna tekstinä: joku toinenkin on ajatellut näin!

kuva

Äitien syyllisyydestä, tai paremminkin itsensä syyllistämisestä. Kuka edes haluaisi täydellisen äidin? Ärsyyntymisestä, voimavaroista. Egosta ja sielusta. Feminiinisyydestä ja maskuliinisuudesta. Siitä, kuinka vauva- ja lapsiajasta voi saada mahdollisimman paljon irti iloa, hyvää oloa, onnellisuutta. Mielenkiintoista.

Hän ei muuttunut, vain ajatukseni hänestä muuttuivat.

Paljosta olen samaa mieltä, joistakin en. Onneksi kohdat, joista olen eri mieltä, tai joista käytän eri nimeä, on helppo omassa mielessä kääntää omille sanoille. Erilainen elämänkatsomus ei haittaa, lukukokemus on silti hyvä ja ehyt. Harva ihminen muutenkaan ajattelee toisen kanssa täsmälleen samalla tavalla kaikesta. Suosittelen siis tätä kaikille äiti-ihmisille :)

En tiedä, avautuvatko nämä asiat samalla lailla ei-äideille, oma lukukokemus olisi varmasti ollut hyvin erilainen ennen äitiyttä ja äitiyden tuomia pähkäilyjä. Silmiini osui myös kirjasta tehty arvostelu, jossa kirjoittajalle ei oikein tuntunut aukeavan teema kokonaisuudessaan. Epäili itsekin syyksi sen, että hän on isä ;)

Äitiys on maailman vaikein

mutta palkitsevin työ.

Se opettaa meitä 

maailman suurimmasta voimasta:

pyyteettömästä rakkaudesta. 

Kursivoidut ovat sitaatteja kirjasta